Mielen kulttuuri -seminaari. Kerrottu, koettu ja kuvitettu hulluus.
Seminaarinmäellä Historica-rakennuksen juhlasalissa klo 9–16.
Jyväskylän yliopiston kirjallisuuden, museologian, taidehistorian ja taidekasvatuksen ainejärjestö Corpus ry osallistuu maailman mielenterveyspäivään 10.10.2014. Corpus järjestää kaikille avoimen ja ilmaisen seminaarin kulttuurisista näkökulmista mielen-terveyteen ja sen häiriöihin. Käytämme myös epäkorrektia nimitystä "hulluus", sillä kyse ei ole vain lääketieteen tunnistamista ja tunnustamista ilmiöistä vaan myös kulttuurisista käsityksistä ja niiden tarkastelusta.
Maailman mielenterveyspäivää on vietetty ympäri planeettaa vuodesta 1992, ja päivän avulla on pyritty herättämään keskustelua henkisen hyvinvoinnin edistämisestä, mielenterveyden ongelmien ehkäisemisestä ja hoidosta sekä mielenterveyspotilaiden ja omaisten asemasta maailmanlaajuisesti. Vuonna 2014 kansainvälisen World Federation for Mental Health -organisaation asettamana teemana on skitsofrenia. Myös Corpuksen seminaari pitää silmällä skitsofreniaa mutta käsittelee ennen kaikkea laajasti ottaen koko mielenterveyden ja sen häiriöiden sekä ”hulluudeksi” kutsutun ilmiön kenttää.
Valtakunnallisesti arvostetut puhujamme edustavat kirjallisuudentutkimusta, kulttuurisen terveyden ja hyvinvoinnin tutkimusta, lääketieteen antropologiaa ja taidehistoriaa. Myös tiedekeskus Heureka esittelee mielenterveysnäyttelynsä pedagogista puolta ja näyttelyn haasteita. Aiheuttiko ”Heureka tulee hulluksi” -näyttely närää vai saiko se kiitosta?
Seminaarissaan Corpus muistaa myös kansalliskirjailija Aleksis Kiveä hänen 180-vuotis-päivänään. Tiina Kukkonen esitelmöi mielenterveyden kysymyksistä Kiven tuotannossa. Aiemmin tätä näkökulmaa ei ole juuri pidetty esillä – sen sijaan Kiven itsensä mielen-terveydestä on puhuttu paljonkin.
Seminaari järjestetään Jyväskylän yliopiston perinteikkäässä Historica-rakennuksen juhlasalissa (H320) Seminaarinmäellä klo 09.15–16.00. Lisäksi Jyväskylän yliopiston kirjastossa on nähtävillä koko lokakuun ajan näyttely kulttuurista mielenterveyttä sivuavaa tutkimus- ja kaunokirjallisuutta.
Mielenterveyspäivän seminaari on maksuton sekä kaikille avoin. Tervetuloa!
Corpus
Corpus on Jyväskylän yliopiston kirjallisuuden, museologian, taidehistorian ja taide-
kasvatuksen opiskelijoiden yhteinen ainejärjestö. Se on perustettu 22.8.2013 yhdistämään kolme ainejärjestöä: Diaario (museologia), Opus (kirjallisuus) sekä Rana (taidehistoria, taidekasvatus). Ainejärjestön kotisivujen osoite on http://corpusry.blogspot.fi.
Yhteyshenkilö
Kirjallisuuden opiskelija Jani Tanskanen, Corpuksen esteettömyysvastaava
GSM +358 40 733 2518
Sähköposti jani.t.tanskanen(a)gmail.com
Yhteistyötahoja
Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos Taiku (Jyväskylän yliopisto)
Kulttuurin ja terveyden tutkimusyksikkö (Turun yliopisto)
Suomen Mielenterveysseura
Mielenterveyden keskusliitto
Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry ja Kriisikeskus Mobile
Jyväskylän yliopiston kirjasto
Tiedekeskus Heureka
Ohjelma
Mielen kulttuuri. Kerrottu, koettu ja kuvitettu hulluus.10.10.2014
Jyväskylän yliopiston Hisrorica-rakennuksessa, 3. kerroksessa salissa 320.
Ohjelma
Klo 09.15 Työryhmän avaussanat – 15 min
Klo 09.30 Aleksis Kivi ja mielenterveys
Tiina Kukkonen (Taiku): Mielenterveyden kysymyksiä Aleksis Kiven tuotannossa – 45 min
Klo 10.15 Skitsofrenia ja kulttuuri
Juri Joensuu (Taiku): Skitsofrenia ja proseduraalinen kieli
Klo 11.00 LOUNASTAUKO (omakustanteinen)
Klo 12.15 Mieli ja kokemus
Kirsi Tuohela (Turun yliopisto): Potilaan kokemus ja kirjoittamisen historia – 45 min
Susanne Ådahl (Helsingin yliopisto): Äänten kuulemisen fenomenologia – 45 min
Klo 13.45 Mieli ja kuvataide
Sari Kuuva (Taiku): Tapaus Edvard Munch – 45 min
Klo 14.30 KAHVITAUKO (omakustanteinen)
Klo 15.00 Mieli Heurekassa
Yleisösuhdepäällikkö Kati Tyystjärvi: Hullu Heureka – kuinka mielenhäiriöitä esiteltiin tiedekeskuksessa – 45 min
Klo 15.45 Lopetussanat
Saara Jäntti: Kohti kulttuurista mielenterveystutkimusta
Verkkotallenteet
Seminaarin antiin voi tutustua myös jälkikäteen verkkotallenteiden kautta: http://moniviestin.jyu.fi/ohjelmat/hum/taiku/mielen-kulttuuri-2014
Abstraktit
Mielenterveyden kysymyksiä Aleksis Kiven tuotannossa:
Ahdistus ja aika Aleksis Kiven teksteissä
Jatko-opiskelija Tiina Kukkonen
Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Jyväskylän yliopisto
Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Jyväskylän yliopisto
Esitelmä käsittelee ahdistusta, traumaattisia kokemuksia ja ajan kulumista Aleksis Kiven tekstien fiktiivisten henkilöiden elämässä. Normaaliin elämään kuuluvana tunteena ahdistusta ilmenee esimerkiksi elämän kehitystilanteissa. Liian voimakkaana ja pitkäkestoisena ahdistus kapeuttaa elämää, muuttaa aikakäsitystä ja jopa sairastuttaa. Kiven tekstien henkilöiden elämä hidastuu tai seisahtuu ahdistuksen vuoksi, traumaattiset takaumat palautuvat mieliin ja he toivovat ajan kääntyvän taaksepäin. Joskus ahdistus kääntyy tuskaiseksi tuhoavuudeksi. Toisinaan henkilöt ahdistuksestaan huolimatta pinnistelevät eteenpäin.
Skitsofrenia ja proseduraalinen kieli
FT Juri Joensuu
Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Jyväskylän yliopisto
Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Jyväskylän yliopisto
Esitelmä käsittelee skitsofreenisen ja ylipäätään psykoottisen kielenkäytön ja kokeellisen kirjoittamisen välisiä metodisia ja rakenteellisia yhtäläisyyksiä. Esittelen tutkimusalueen kansainvälisiä "klassikoita", mutta myös esimerkkejä kotimaisesta kokeellisesta ja konseptuaalisesta nykykirjallisuudesta.
Potilaan näkökulma ja kirjoittamisen historia
FT Kirsi Tuohela
Historian, kulttuurin, historian ja taiteiden tutkimuksen laitos, Kulttuurin ja terveyden tutkimusyksikkö, Turun yliopisto
Historian, kulttuurin, historian ja taiteiden tutkimuksen laitos, Kulttuurin ja terveyden tutkimusyksikkö, Turun yliopisto
Milloin ja miksi potilaat ryhtyivät kirjoittamaan psyykkisestä sairastumisestaan? Esitelmä nostaa esiin psykiatrian historiassa vielä melko vähän tutkitun potilaan näkökulman ja esittelee psyykkisesti sairastuneiden omaelämäkerrallisia kuvauksia sairastumisesta, hoidosta ja toipumisesta. Pääpaino on suomalaisessa ja pohjoismaisessa aineistossa 1800-luvun lopulta nykypäivään.
VTT Susanne Ådahl
Historian, kulttuurin, historian ja taiteiden tutkimuksen laitos, Kulttuurin ja terveyden tutkimusyksikkö, Turun yliopisto
Äänten kuulemisen kokemus liitetään useimmiten skitsofreniaan tai muutoin psykiatrisen diagnoosiin. Hallusinaatiokokemusten tutkimus osoittaa, että nämä kokemukset ovat monimuotoisia ja niihin liittyy biologisia, psykologisia ja ympäristöllisiä tekijöitä ja mekanismeja. Kokemuksellista tietoa on kerätty suhteellisen paljon, mutta ilmiön fenomenologia on tänäkin päivänä vaikeaselkoista ja vähän teoretisoitua. Toinen tärkeä seikka on, että suhteellisen vähän huomiota on kiinnitetty kulttuurin vaikutukseen hallusinaatiokokemukseen. Esityksessäni pyrin tuomaan selvyyttä äänten kuulemisen fenomenologiaan, miten sitä on ymmärretty tutkimuksen piirissä, sekä miten kulttuuriset tekijät vaikuttavat hallusinaatiokokemuksiin.
Tapaus Edvard Munch
FT Sari Kuuva
Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Jyväskylän yliopisto
Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Jyväskylän yliopisto
Edvard Munchin (1863–1944) mahdollisesta hulluudesta keskusteltiin avoimesti jo hänen elinaikanaan. Edvard Munchin isä, lääkäri Christian Munch oli uskonnollisesti kiivas, ja taiteilija pelkäsi perineensä häneltä ”hulluuden siemenet”. Sekä Edvard että hänen sisarensa Laura kärsivät erilaisista psyykkisistä ongelmista ja olivat ajoittain sairaalahoidossa. Taiteilija oli erittäin kiinnostunut hulluusteemasta ja pääsi vierailemaan psykiatrisissa sairaaloissa 1800-luvun lopulla. Vierailujensa yhteydessä hän kehitti uusia visuaalisia tekniikoita kuvatakseen minuuden murtumista, ja hän on käsitellyt hulluuden tematiikkaa myös teksteissään. Munchin ympärille rakentunutta taiteilijamyyttiä on alettu tietoisesti purkaa vasta viime vuosikymmeninä. On herännyt epäilyksiä, että Munch itse olisi tietyissä yhteyksissä pyrkinyt vahvistamaan käsityksiä taiteensa hulluudesta. 1800-1900-lukujen vaihteessa luovuuteen liittyvä hulluus näyttäytyi positiivisena ilmiönä, takeena taiteen originaalisuudesta ja kiinnostavuudesta. Munchin taiteen yhteydessä voi siis pohtia monentyyppisiä “hulluuksia” – geneettisestä hulluudesta erilaisiin, lievempiin psyko-fyysisiin häiriöihin ja lopulta kulttuurisesti hyväksyttyyn “trendikkääseen hulluuteen”, joka liittyy pikemminkin luovaan toimintaan kuin psykiatriaan.
Kun Heureka tuli hulluksi
Yleisösuhdepäällikkö Kati Tyystjärvi
Tiedekeskus Heureka, Vantaa
Tiedekeskus Heureka, Vantaa
”Heureka tulee hulluksi” on maailman ensimmäinen mielenterveyttä käsittelevä tiedekeskusnäyttely. Kansainvälinen tiedekeskusliitto ASTC myönsi sille vuosittain jaettavan palkinnon parhaasta yleisökokemuksesta. Näyttely yhdistelee tiedettä ja taidetta, ja lähestyy aihetta monesta tulokulmasta.
Mielenterveyden ongelmista kärsii joka neljäs eurooppalainen. Silti aiheesta ei tohdita puhua edes tuttujen kesken. Heureka nostaa esiin kokemusasiantuntijoiden äänen. Heureka haluaa myös kuvata, miltä hulluus oikeasti tuntuu sen kokijasta. Miltä tuntuu kuulla ääniä tai nähdä harhoja?
Näyttelyn mainoskampanja oli tietoisesti provokatiivinen ja humoristiseksi tarkoitettu. Se tehtiin yhdessä alan asiantuntijoiden ja Suomen Mielenterveysseuran kanssa.
Heurekassa vieraili näyttelyn aikana noin 230 000 kävijää. Kävijäkyselyn mukaan näyttely sai hyvän arvostelun (3,80/5). Näyttely jatkaa Heurekasta Portugaliin ja Ranskaan.
